iDK miun ei pitäisi puhua syvällisiä, tuli vaan pitkästä aikaa niin positiivinen fiilis ja sellanen että oikeesti on energiaa asioihin tän stressaamisen ja pimeän talven keskellä!
sunnuntai 25. tammikuuta 2015
Kateus on ruma sana
iDK miun ei pitäisi puhua syvällisiä, tuli vaan pitkästä aikaa niin positiivinen fiilis ja sellanen että oikeesti on energiaa asioihin tän stressaamisen ja pimeän talven keskellä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hei.
VastaaPoistaPakko tulla sanomaan, että oon tuntenut tosi usein ihan samoin kuin sinä. Oon ollu tosi kateellinen ystävän, nettituttavan tai jonkun ihan random-tyypinkin tosi hienoon tyyliin ja piirroksiin ja alkanut sit tuntemaan itteni vielä mitättömämmäksi piirtäjäksi. Se on ihan hirveetä, mutta nykysin yritän olla asenteella, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä entistä paremmaksi, se on vain omasta tahdonvoimasta ja asenteesta kiinni. Plus pitää muistaa yks hyvin tärkeä asia: jokainen piirtää omalla tavallaan eikä kukaan ole sen saralla toista parempi. Juu, jotkut voi olla kehittyneempiä kuin toiset, mutta se ei silti minusta tee heistä yhtään sen parempia. Kenenkään tyyliä ei voi 100% matkia, se on sen verran uniikki jokaisella :)
On kurjaa kuulla että muillakin on samoja tuntemuksia, mutta samalla mahtavaa että kuitenkin oikealla asenteella ollaan menossa! Ja olen ihan samaa mieltä, omaa tyyliänsä täytyy viedä eteenpäin koska se on sinun oma ja ainoa, yksilöllinen tapa ilmaista itseäsi, jota on turhaa verrata muiden tapaan tehdä taidetta.
PoistaJatketaan vain pää pystyssä! o/
Kateus on kyllä ruma sana. Kyllä, itsekin olen ollut monelle kateellinen, mutta enemmän olen saanut siitä voimaa ja inspiraatioita, nimenomaan niistä hienoista töistä. Otan aina hiukan sieltä täältä oppia muilta, että kuinka he asiat tekevät. Vaikka mieltä se joskus lannistaakin, niin kuitenkin pidän sen mielessä, että olen myös onnistunutkin. Ainakin meidän suomalaisten on vaikea käsitellä kateutta ja erityisesti sitä, että mitä HYVÄÄ on saanut itse aikaan.
VastaaPoistaNiitäkin on, jotka kateellisuuksissaan lyövät anonyyminä kamalia kommentteja tyyliin "oot paska piirtämään!" "Ei susta oo piirtäjäksi!" "Sä luulet itsestäs liikoja!" Näitä ihmisiä en tuu koskaan ymmärtämään. Se on väärä tapa käsitellä kateutta.
Se siinä onkin, pitäisi kääntää se kateus voimaksi ja inspiraatioksi, joka saa vain yrittämään ja tekemään asioita entistä ahkerammin ja kovemmin, tai ylipäätään ottamaan edes sen kynän ja/tai pensselin käteen. Kateudesta lannistuneena tulee juuri unohdettua kaikki ne omat työt, joista tuli hyvä mieli kun oli onnistunut, edes jossakin pikkuisessa yksityiskohdassa. Mutta onneksi sieltä kateuden sopukoista on mahdollista päästä pois oikealla asenteella!
PoistaJa joo, en oikein itsekään ymmärrä sitä... ei siitä voi tulla oikeasti ja aidosti parempi mieli kun siirretään sitä negatiivista energiaa toisiin haukkumalla ja trollaamalla :/ toivottavasti sitä tekevät tajuavat sen jonain päivänä.