sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Kateus on ruma sana


Siis ei sillä ettenkö voisi olla nytkin ylpeä itsestäni ja siitä mihin asti olen jo päässyt. Haluan vain joskus päästä kokonaan irti vertailusta ja aidosti, 100%:sti vain nauttia kaikesta mitä toiset luovat  ja mitä myös itse teen. Koska kaikki ovat erilaisia, kaikilla on erilainen tyyli tehdä asioita ja edetä, joten itsensä vertailu toisiin on turhaa ja kateus sitäkin turhempi ja tyhmempi tunne.

iDK miun ei pitäisi puhua syvällisiä, tuli vaan pitkästä aikaa niin positiivinen fiilis ja sellanen että oikeesti on energiaa asioihin tän stressaamisen ja pimeän talven keskellä! ainakin toistaiseksi,

4 kommenttia:

  1. Hei.
    Pakko tulla sanomaan, että oon tuntenut tosi usein ihan samoin kuin sinä. Oon ollu tosi kateellinen ystävän, nettituttavan tai jonkun ihan random-tyypinkin tosi hienoon tyyliin ja piirroksiin ja alkanut sit tuntemaan itteni vielä mitättömämmäksi piirtäjäksi. Se on ihan hirveetä, mutta nykysin yritän olla asenteella, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä entistä paremmaksi, se on vain omasta tahdonvoimasta ja asenteesta kiinni. Plus pitää muistaa yks hyvin tärkeä asia: jokainen piirtää omalla tavallaan eikä kukaan ole sen saralla toista parempi. Juu, jotkut voi olla kehittyneempiä kuin toiset, mutta se ei silti minusta tee heistä yhtään sen parempia. Kenenkään tyyliä ei voi 100% matkia, se on sen verran uniikki jokaisella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kurjaa kuulla että muillakin on samoja tuntemuksia, mutta samalla mahtavaa että kuitenkin oikealla asenteella ollaan menossa! Ja olen ihan samaa mieltä, omaa tyyliänsä täytyy viedä eteenpäin koska se on sinun oma ja ainoa, yksilöllinen tapa ilmaista itseäsi, jota on turhaa verrata muiden tapaan tehdä taidetta.

      Jatketaan vain pää pystyssä! o/

      Poista
  2. Kateus on kyllä ruma sana. Kyllä, itsekin olen ollut monelle kateellinen, mutta enemmän olen saanut siitä voimaa ja inspiraatioita, nimenomaan niistä hienoista töistä. Otan aina hiukan sieltä täältä oppia muilta, että kuinka he asiat tekevät. Vaikka mieltä se joskus lannistaakin, niin kuitenkin pidän sen mielessä, että olen myös onnistunutkin. Ainakin meidän suomalaisten on vaikea käsitellä kateutta ja erityisesti sitä, että mitä HYVÄÄ on saanut itse aikaan.

    Niitäkin on, jotka kateellisuuksissaan lyövät anonyyminä kamalia kommentteja tyyliin "oot paska piirtämään!" "Ei susta oo piirtäjäksi!" "Sä luulet itsestäs liikoja!" Näitä ihmisiä en tuu koskaan ymmärtämään. Se on väärä tapa käsitellä kateutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se siinä onkin, pitäisi kääntää se kateus voimaksi ja inspiraatioksi, joka saa vain yrittämään ja tekemään asioita entistä ahkerammin ja kovemmin, tai ylipäätään ottamaan edes sen kynän ja/tai pensselin käteen. Kateudesta lannistuneena tulee juuri unohdettua kaikki ne omat työt, joista tuli hyvä mieli kun oli onnistunut, edes jossakin pikkuisessa yksityiskohdassa. Mutta onneksi sieltä kateuden sopukoista on mahdollista päästä pois oikealla asenteella!

      Ja joo, en oikein itsekään ymmärrä sitä... ei siitä voi tulla oikeasti ja aidosti parempi mieli kun siirretään sitä negatiivista energiaa toisiin haukkumalla ja trollaamalla :/ toivottavasti sitä tekevät tajuavat sen jonain päivänä.

      Poista